Tuulilukemien yltyessä ja iltapäivälehdistön myrskyä hehkuttaessa pohdimme järkevintä tuulensuojaa myrskytuulille. Päätimme lähteä Hangosta suoraan ylöspäin kohti Raaseporin Bromarvia. Vierasvenesatamassa oli useita vapaita paikkoja kiinnittymiseen. Saavuimme paikalle jo ajoissa ennen luvattua Ulla-myrskyä. Sataman palvelut olivat hyvät ja satama itsessään oli varsin rauhallinen ja erittäin siisti. Heti satamassa sijaitsi ravintola, joka toimi myös satamakonttorina. Vuokrasimme ensimmäiseksi illaksi saunan, joka oli siisti sähkösauna. Vilvoittelutila oli valitettavasti suoraan henkilökunnan kulkureitillä, joten sen yksityisyys ei ollut aivan totutulla tasolla. Pesukone ja kuivausrumpu maksoivat 10 euroa koneelta, mikä on mielestäni aika kohtuuton hinta yhden koneellisen pesemiselle. Tässä suhteessa Bromarv osoittautui jopa Hankoa kalliimmaksi paikaksi, sillä Hangossa pesukone maksaa saman 10 euroa, joskin pesuaikaa on varattu aina kaksi tuntia, sekin tosin ainoastaan yhden koneen täyttämiseen.
Koska vierailumme Bromarvissa kesti lopulta kolme yötä, ehdimme tutustua kylän ravintoloihin, kesätoriin, Bromarvin kirkon iltapäivämatineaan, Peikkopuistoon ja Furuvikin uimarantaan. Peikkopuisto (Trollparken) oli vaihtelua tavanomaisiin nähtävyyksiin ja oli erityisesti poikamme mieleen. Kesätori oli auki useampana päivänä viikossa ja sieltä ostamamme tuotteet olivat varsin maistuvia. Palvattu kinkku oli ehkä parasta kinkkua, jota olen koskaan syönyt. Torilta sai myös suureksi ilokseni karitsanlihaa, jota ostimme sekä palvattuna että tuoreena.
Torstaipäivä kului myrskyä odotellessa. Purjevene oli kiinnitetty kuudella köydellä useamman purjehtijan avustuksella. Satama oli suojaisa kaikkia muita tuulensuuntia kohtaan paitsi lännen ja luoteen puoleisilta tuulilta. Tämä tarkoitti siis jatkuvaa nitinää, natinaa ja keinuntaa läpi koko yön. Valvoimme pitkään veneen keinuntaa seuraten tuulien ollessa 8-10 m/s. Viereisestä veneestä tiedettiin kertoa, että yön suurimmat puuskat olivat 18 m/s. Satama veneineen selvisi kesämyrskystä vaurioitta, mutta peikkopuistossa oli kaatunut yksi koivu. Onneksi tuulenpuuskat jäivät useita metrejä luvatusta ja virallinen myrskyn raja ei Bromarvissa ylittynyt.
Ravintola Spiltanissa söimme kiviuunissa paistetut pizzat nimeltä Ulkoluoto, jotka saapuivat pöytään nopeasti. Pizzat olivat muuten hyviä, mutta niiden pohjaa oli huomattavan vaikeaa leikata. Seuralaisemme valitsivat itselleen grillilautasen, joka aiheutti kohdallani annoskateutta. Ilmeisesti ravintolan savustimessa valmistetut ruoat olisivat olleet kokeilemisen arvoisia. Ravintolan suosiosta kertoo myös se, että lähtiessämme paikalta lähempänä kello yhdeksää paikalle saapui syömään suuri seurue.
Käytimme myös sataman Strandbistrossa syömässä, joka vaikutti myös suositulta ravintolalta. Bistro oli useamman kerran hyvin ruuhkainen ja jono kassalle oli pitkä. Siitä huolimatta sama ilmiö toistui jokaisen tapahtuman aikana, mikä kertoo omalla tavallaan paikan suosiosta. Valitsin ruokalistalta smörrebrodin, jossa oli leivän päällä marinoitua naudanpaistia piparjuurimajoneesilla ja muilla lisukkeilla. Leipä oli valtavan lihaisa ja olisi ehkä kaivannut seurakseen jotain vihreää. Maku oli kuitenkin leivässä kohdallaan.
Tuulen tyynnyttyä oli aika jatkaa eteenpäin. Kiitos Bromarv, tänne tulemme vielä uudestaan!