Tuulten noustessa ja moottorin hihnan vinkuessa epämiellyttävästi oli mukava saavuttaa aallonmurtajan takana oleva Lohusalun satama. Huolimatta aallonmurtajan valmentamista aalloista oli kiinnittyminen rantaan silti hankalaa. Satamavahti ja viereisen veneen purjehtija auttoivat meitä, sillä kiinnittyminen samaan poijuun toisen veneen kanssa oli yllättävän vaikeaa. Poijuun ei yltänyt veneen kannelta, sillä se oli lähes vedenpinnan alla. Yhteistyöllä tästäkin selvittiin, kuten on selvitty useina muinakin kertoina. Purjehtijat ovat aina valmiita auttamaan toisiaan!

Lohusalun kiinnittymismaksu on tänä kesänä 34 euroa, mikä on mielestäni aika suuri summa. Venepaikan lisäksi maksuun kuuluu sauna. Valitettavasti alueen ravintola on suljettu jo vuosi sitten. Lähimmät ravintolat sijaitsevat lähes neljän kilometrin päässä, ja boltin tilaaminen sinne maksaa 15 euroa. Ravintola Wicca on saanut Michelin maininnan, ja siellä käyminen aikuisseurassa olisikin ollut houkuttelevaa. Toisaalta ravintolan saamat huonot palautteet laskivat intoa lähteä paikkaan. Tallinnan Rataskaevu 16 kohdalla ne pitivät paikkansa, joten muistijälki siitä oli melko tuore.

Lohusalussa ei paljoa mitään sataman läheisyydessä ollut, mutta sen saunat ja wc-tilat olivat siistit ja uudenaikaiset. Kuten aina, sataman saunassa kuulee parhaat jutut ja vinkit satamassa ja sen läheisyydessä toimimiseen. Muutamien kilometrien päässä satamasta sijaitsee Arvo Pärt- museo, joka kuulemma on erittäin mielenkiintoinen tutustumiskohde. Meiltä se valitettavasti jäi tällä kertaa kokematta. Myös sataman läheisyydessä toimiva venemekaanikko sai kehuja. Sataman viereiselle rannalle pysäköi osan viikkoa ruokarekka, josta ostimme koko perheelle kanagyrosit. Vaikka jäin kaipaamaan kunnon ravintolaruokaa, tuntui tämäkin ruokailumahdollisuus voitolta.

Jäimme lopulta Lohusaluun toiseksikin yöksi, sillä yön ja aamupäivän kovat tuulet muuttivat taas matkasuunnitelmaamme. Viereisen veneen kiinnitys petti aamun kovissa tuulissa, mutta onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin tälläkin kertaa. Moottoriongelmamme hoituivat pelkällä hihnan kiristämisellä ja potkurin tarkastamisella sukeltamalla. Vaikka satamassa olisikin ollut mekaanikko saatavilla, olisi kesäpurjehduksemme lyhentynyt huomattavasti. Seuraavan aamun valjetessa lähtivät Lohusalusta ensimmäiset purjeveneet eteenpäin. Lähtiessämme Dirhamia kohti hieman aamuyhdeksän jälkeen, oli satamassa jäljellä enää muutama purjevene.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *